Fruktoosi ja insuliiniherkkyys

Hyvä Terveys -lehden numerossa 6 (3.5.2013) lukija kysyy asiantuntijalta fruktoosin terveyshaitoista. Tiedetään, että fruktoosi aiheuttaa insuliiniherkkyyden vähentymistä ja näin ollen altistaa vähitellen myös aikuisiän diabetekselle. Sairastumisriski riippuu saadun fruktoosin määrästä. Vuorokautista turvallista fruktoosiannosta ei ole kuitenkaan määritelty. Asiantuntijalta kysyttiin, kuinka suuri määrä fruktoosia vuorokaudessa on haitaksi. Lisäksi kysymyksessä kiinnitettiin huomiota siihen, että eräisiin lastenruokiin on lisätty fruktoosia.

Lehden asiantuntijan mukaan erityisesti nuoret ovat herkkiä fruktoosin vaikutuksille. Asiantuntija ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, joka koskee lisätyn fruktoosin turvallista määrää. Hän kiertää kysymyksen toteamalla, ” … sokeripitoiset juomat tuovat helposti runsaasti energiaa ruokavalioon…” Asiantuntija ei suhtaudu kriittisesti siihenkään, että vauvaikäisten ruokiin lisätään fruktoosia. ”Kun verrataan juomien sisältämää fruktoosimäärää esim. lastenruokien fruktoosimäärään, vaikka niihin onkin fruktoosia lisätty, puhumme aivan eri suuruusluokasta”, toteaa asiantuntija ja jatkaa varomattomasti ”hedelmä- ja marjasoseiden käyttöä alle 1-vuotiaiden ruokavaliossa ei siis ole tarpeen rajoittaa.”

Sekä koe-eläimillä saadut koetulokset että nuorilla aikuisilla tutkimuksissa todetut fruktoosin terveyshaitat antavat aineksia huomattavasti kriittisempään suhtautumiseen. Tavallisen taloussokerinkaan haittavaikutukset eivät perustu kalorimäärään vaan siihen, että siitä glukoosin ohella saatava fruktoosi rasittaa maksaa. Diabetestutkijoiden huippulehden Diabetes Caren tammikuussa 2013 ilmestyneessä numerossa on artikkeli, jossa raportoidaan nuorilla ja terveillä 21 - 25 -vuotiailla miehillä tehdystä tutkimuksesta. Tulosten mukaan tavanomaiset fruktoosimäärät heikentävät maksan insuliiniherkkyyttä ja vaikuttavat haitallisesti rasva-aineenvaihduntaan. Viimeisimmän tiedon mukaan tavanomaiset nuorten käyttämät fruktoosimäärät aiheuttavat siis terveyshaittaa. Tämän perusteella alle vuoden ikäisten ruokiin ei missään tapauksessa tulisi lisätä fruktoosia. Hedelmä- ja marjasoseiden käyttö vauvojen ruokavaliossa on paikallaan, kunhan soseisiin ei ole lisätty fruktoosia. Taloussokeri sisältää puolet glukoosia ja puolet fruktoosia, joten se makeutusaineena on selkeästi vähemmän terveyttä haittaava kuin pelkkä fruktoosi. Fruktoosia puhtaana makeutusaineena ei pitäisi käyttää lainkaan.

Lisää tietoa ihmisen sokeri ja rasva-aineenvaihdunnasta löydät kirjasta Arginiini ja terveys.

 www.arginiini.fi

Arginiini ja sydämen vajaatoiminta

Sydänliiton asiantuntijalääkäriltä kysyttiin arginiinin mahdollisesta vaikutuksesta sydämen vajaatoimintaan. Vastauksen mukaan arginiini lisäravinteena voi olla vaarallista. Lisäksi vastauksessa korostettiin, että keho tuottaa itse arginiinia ja että ravinnostakin sitä saa runsaasti.

Tutkimusten mukaan arginiini lisäravinteena ei voi olla vaarallista, vaan päinvastoin. Vuonna 2006 julkaistiin tutkimus, jossa oli annettu 6 viikon ajan arginiinia lisäravinteena sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Fyysistä kestävyyttä mittaavassa testissä arginiinia saaneilla pulssi madaltui sekä maitohapon tuotanto aleni selvästi kontolliryhmään verrattuna. (Doutreleau S, Mettauer B, Piquard F et al.: Chronic L-arginine supplementation enhances endurance exercise tolerance in heart failure patients. Int J Sports Med 2006; 27(7):567 -72)

Arginiini liittyy läheisesti niin sanottuun hiljaiseen tulehdusreaktioon, jonka tiedetään olevan monien kroonisten tautien taustalla. Stressillä on keskeinen rooli hiljaisen tulehduksen syntymisessä. Hiljaiseen tulehdukseen liittyy useiden tulehduksenvälittäjäaineiden tuotanto. Nämä tulehduksenvälittäjäaineet aktivoivat ryhmän entsyymejä, joista yhteisesti käytetään nimitystä arginiinimetyltransferaasit. Nämä entsyymit siirtävät metioniini-aminohapon metyyliryhmän arginiiniin. Reaktion seurauksena syntyy asymmetristä dimetyyliargniinia (ADMA), joka estää erittäin voimakkaasti arginiinin vaikutuksen. ADMA:n haitallinen vaikutus voidaan murtaa ainoastaan lisäravinteena annetulla puhtaalla arginiinilla. Tiedetään, että ADMA:n suuri määrä veressä huonontaa voimakkaasti sydämen vajaatoimintaa sairastavien vointia. (Duckelmann C, Miyyermayer F, Haider DG et al: Asymmetric dimethylarginine enhances cardiovascular risk prediction in patients with chronic heart failure. Artterioscler Thromb Vasc Biol 2007;27:2037-2042).

Vastoin edellä mainitun asiantuntijan kommenttia tiedetään, että arginiinin saanti ravinnosta on niukkaa. Ravintoaineista lähinnä pähkinät sisältävät runsaasti arginiinia. Lihasta saatavaa arginiinia elimistö ei pysty hyödyntämään, koska liha sisältää huomattavasti enemmän lysiiniä kuin argininiinia. Lysiinillä ja arginiinilla on yhteinen kuljetusmekanismi, jonka vuoksi lysiini ei ainoastaan hidasta arginiinin imeytymistä vaan myös haittaa arginiinin kulkeutumista keskeisiin vaikutuskohtiin elimistössä. Elimistön oma arginiinintuotanto on erittäin haavoittuvaa. Argininia tuottavien munuaisten kapasiteetti määräytyy perinnöllisesti ja riippuu nefronien määrästä. Nefronit ovat mikroskooppisen pieniä munuaisten toiminnallisia yksiköitä. Nefronien kyky tuottaa arginiinia hiipuu iän myötä.

Ei olekaan yllättävää, että arginiinilla on läheinen yhteys moniin yleisiin sairauksiin. Arginiinin puute liittyy erityisesti aikuisiän diabetekseen ja työikäisten aivohalvauksiin. Yli 3000 työikäistä sairastuu aivohalvaukseen vuosittain. Lisäravinteena saatava arginiini estäisi näistä tapauksista suurimman osan.

Hiljaisesta tulehduksesta, stressistä, diabeteksesta ja arginiinista enemmän kirjassa Arginiini ja terveys.

www.arginiini.fi

Arginiiniblogi on avattu

Hyvät lukijat,

olemme nyt avanneet uuden Arginiini-blogin, jossa käsittelemme kirjoissamme Arginiini 2000-luvun ihmelääke? ja Arginiini ja Terveys esiteltyjä teemoja. Ensimmäinen blogipostauksemme käsittelee sydämen vajaatoimintaa. Ehdotuksia blogissa käsiteltäviksi aiheiksi voi lähettää osoitteeseen arginiini@gmail.com.

Toivotamme lukijoillemme hyviä lukuhetkiä!

Jyrki ja Hannele Penttinen