Akuutin omalääkäri ja statiinien haittavaikutukset

TV 1:n Akuutti-ohjelmassa 30.4.2014 kysyi naiskatsoja kolesterolilääkkeiden (statiinien) haittavaikutuksista. Hän oli työterveyslääkärin kehotuksesta alkanut syksyllä käyttää statiineja korkeiden kolesteroliarvojensa alentamiseksi. Hän oli huolissaan, koska hän oli kuullut myöhemmin Terveysmessuilla Muisti-luentotilaisuudessa, että statiinien käyttöön liittyy sivuvaikutuksena muistin heikkeneminen.

Omalääkäri tyrmäsi täysin muistihäiriön ja statiinilääkityksen välisen yhteyden ja esitti varmana tietona, että asiasta ei ole minkäänlaista näyttöä. Statiinit ovat hänen mielestään jatkuvan monitoroinnin kohteena ja tietoon tulisi jos vakavia haittavaikutuksia olisi todettu. Näinköhän omalääkäriltä on jäänyt huomioimatta, että Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevalvontavirasto FDA edellyttää, että statiinien pakkausselosteessa on mainittava lääkkeen käyttöön liittyvän muistihäiriön mahdollisuus. Statiinien sivuvaikutuksista vaietaan Suomessa ja näin tekee myös TV 1:n omalääkäri.

Statiineista voivat hyötyä henkilöt, joilla on ollut sydäninfarkti tai joilla on esimerkiksi todettu diabetes. Oireettomilla henkilöillä hyöty jää hyvin vähäiseksi. Sen sijaan haittavaikutukset voivat olla suuret. On arvioitu, että tuhatta oireetonta statiinilääkityksen käyttäjää kohden estetään vuosittain yksi tautitapaus. Merkittäviä sivuvaikutuksia tulee ainakin sadalle tuhannesta käyttäjästä. Sivuvaikutuksista yleisimpiä ovat lihassäryt, joita esiintyy 10 -20 prosentilla ihmisistä. Haimatulehdusten yleistymisestä statiinilääkityksen seurauksena raportoi taannoin mm. MOT- ohjelma. Laajoissa väestötutkimuksissa on osoitettu, että naisilla statiinien käyttö lisää lähes 50 prosentilla aikuisiän diabeteksen riskiä. Pelätyin sivuvaikutus, lihaskudoksen laajamittainen tuhoutuminen ja sitä seuraava munuaisvaurio, on onneksi hyvin harvinainen.

Muistihäiriöiden yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta on mahdollista, että ainakin lievät muistihäiriöt ovat statiinien käyttäjillä lähes yhtä yleisiä kuin lihassäryt. Statiinien käyttöön liittyvien muistihäiriöiden, lihassärkyjen, diabeteksen ja haimatulehduksen taustalla on todennäköisesti yhteinen tautimekanismi. Statiinit tuhoavat soluille energiaa tuottavia mitokondrioita. Mitokondriovauriot voivat pahimmillaan aiheuttaa laajamittaistakin solujen tuhoutumista. Statiinien sivuvaikutuksista on kirjoitettu paljon, yksi kattavimmista katsauksista on Kalifornian yliopiston tutkijoiden tekemä (Golomb B.A., Evans M.A. American Journal of Cardiovascular Drugs 2008:8(6):373-418). Statiinit estävät hyvin aineenvaihdunnassa mevalonaatti- nimisen aineen muodostumista. Mevalonaatista muodostuu erilaisten välivaiheiden kautta kolesterolia. Mevalonaatti on kuitenkin myös ubikinonin lähtöaine. Ubikinonilla on puolestaan keskeinen merkitys mitokondrioiden energiantuotannossa. Mevalonaatin vähentyminen johtaa siis toisaalta kolesterolin vähentymiseen, mutta samalla se johtaa myös ubikinonin puutteeseen (jota ei ole mahdollista korvata lisäravinteena käytetyllä ubikinonilla) ja sen myötä lähes aina jonkinasteisiin mitokondriovaurioihin eri elimissä, mm. lihaksissa, haimassa ja aivoissa. Aivoissa, erityisesti hippokampuksessa, tapahtuvat mitokondriovauriot aiheuttavat muistiongelmia.

Ensimmäisen statiinin, lovastatiinin, raportoitiin jo vuonna 1985 estävän ubikinonin muodostumista. Raportti ilmestyi kaksi vuotta ennen lovastatiinille myönnettyä myyntilupaa. Statiinien määrääminen oireettomille on alusta lähtien ollut laillistettua venäläistä rulettia, jossa panoksena voi pahimmillaan olla ennestään terveen potilaan henki.

Hoidetaanko sinunkin kolesteroliasi väärin?

Korkeiden kolesteroliarvojen vahingollisista vaikutuksista on puhuttu Suomessa pitkään. Lähes jokainen aikuinen suomalainen tietää kolesteroliarvonsa ja on huolissaan, jos ne nousevat liian korkeiksi. Sydänliitto on esittänyt kolesterolin tavoitearvot. Kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5,0 mmol/l, LDL-kolesterolin alle 3,0 mmol/l, HDL-kolesterolin yli 1,0 mmol/l sekä triglyseridiarvojen alle 2,0 mmol/l. Näin tiukat ja tarkat arvot ovat johtaneet siihen, että yhä suurempi joukko suomalaisia aikuisia syö kolesterolilääkkeitä (statiineja). Jo pitkään on kansainvälisissä tutkimuksissa kritisoitu liian matalia tavoitearvoja ja kolesterolilääkkeiden syöntiä, sekä kerrottu siitä, että nämä lääkkeet, statiinit, lisäävät aikuistyypin diabetesta. Johtavat kolesterolilääkityksen puolustajat ovat kuitenkin pitäneet tiukasti kiinni suosituksista ja lääkityksen tarpeellisuudesta.

Iltalehti 5.2.2014 kertoo British Medical Journalissa julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan statiinilääkityksen ja 2-tyypin diabeteksen välillä on yhteys. Iltalehden artikkelin mukaan

”uudet tutkimukset kyseenalaistavat korkean kolesterolin mittaus- ja hoitokäytännöt. Hiljattain julkaistu tutkimus vahvistaa jo aiemmin epäillyn: kolesterolia alentavat statiinilääkkeet aiheuttavat aikuistyypin diabetesta.”

Samassa artikkelissa suomalainen eturivin statiinien puolestapuhuja suostui myöntämään tämän tosiasian. Haastateltu asiantuntija oli professori Petri Kovanen, joka on toinen kirjan ”Totuus kolesterolista” kirjoittajista.

Toinen Iltalehdessä haastateltu asiantuntija Marja-Riitta Taskinen ei tosin ”tiedä” miksi statiinit diabetesta aiheuttavat:

”Miljoonan dollarin kysymys on, että miksi statiinit joihinkin potilaisiin näin vaikuttavat. Onko taustalla geneettinen alttius?”

Vastaus miljoonan dollarin kysymykseen on ollut tiedossa jo pitkään. Statiinit tuhoavat lihasten elintärkeitä energiantuottajia, mitokondrioita. Sen vuoksi suurella osalla statiinien käyttäjistä on enemmän tai vähemmän vaikeita lihassärkyjä. Pahimmillaan mitokondrioiden hajoaminen johtaa hengenvaaralliseen rhabdomyolyysiin, jossa lihassolujen hajoamisen seurauksena verenkiertoon vapautunut myoglobiini sakkautuu munuaisaltaisiin ja aiheuttaa hengenvaaran.

Näyttää siltä, että statiinit ovat erityisen haitallisia suomalaisille ja näin ollen merkittävä syy suomalaiseen diabetesepidemiaan. Tapahtumaketju, joka johtaa aikuisiän diabetekseen saa alkunsa maksan rasvoittumisesta. Joka toisella suomalaisella on maksan rasvoittumiselle voimakkaasti altistava geenimutaatio. Kyseisen geenimutaation kantajien maksan rasvapitoisuus on keskimäärin 80 % suurempi kuin niiden, joilla mutaatiota ei esiinny. Väärin toteutetusta kolesterolilääkityksestä kärsivät eniten terveet naiset. Seurantatutkimusten mukaan terveet keski-ikäiset naiset eivät ole hyötyneet kolesterolilääkityksestä lainkaan, päinvastoin. Tutkimusten mukaan niillä terveillä naisilla, jotka käyttävät kolesterolilääkkeitä on selkeästi enemmän diabetesta kuin niillä jotka eivät käytä.

Lisää aiheesta kirjassa Arginiini ja Terveys.

 

Maitorasva kunniaan

”Maitorasvaa emme sinänsä tarvitse…” Näin toteaa Helsingin yliopiston ravitsemusopin professori Mikael Fogelholm 12.12.2013 Iltasanomissa julkaistussa haastattelussa. Tämä lausunto ihmetyttää, koska viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet ihan muuta ja jo pitkään on tiedetty maitorasvan suojaavan esimerkiksi rintasyövältä.

Viime vuosina käsitys maitorasvan haitallisuudesta on alkanut murtua. Tämä johtuu siitä, että erityisesti 2000-luvulla on ilmestynyt korkeatasoisia tutkimuksia, joissa maitorasva tai ns. tyydyttyneet eläinrasvat eivät ole osoittautuneet terveydelle haitallisiksi. Päinvastoin, useissa tutkimuksissa on osoitettu. että maitorasva suojaa sairastumiselta. Vuonna 2010 julkaistussa Harvardin yliopistossa tehdyssä laajassa seurantatutkimuksessa osoitettiin, että maitorasvan keskeinen aineosa, palmitiinihappo, suojaa aikuisiän diabetekselta. Tutkimukseen osallistui 3736 aikuista, jotka olivat tutkimuksen alkaessa terveitä. Seuranta-aika ulottui vuodesta 1992 vuoteen 2006 eli koehenkilöitä seurattiin kaikkiaan 14 vuotta. Tutkimustulosten mukaan sillä viidenneksellä, joiden veressä oli eniten palmitiinihappoa, oli 60 % vähemmän aikuisiän diabetesta kuin sillä viidenneksellä, jolla mitattu palmitiinihapon pitoisuus oli pienin. Tästä voidaan päätellä, että maitorasva suojaa aikuisiän diabetekselta.

Suomessa julkaistiin vuonna 1996 niin kutsutun autoklinikka-aineiston 25 vuoden seurannan tulokset koskien maitorasvan ja rintasyövän välistä yhteyttä. Aineiston kerääminen tapahtui vuosina 1966 - 1970. Autoklinikka-tutkimuksen tavoitteena on selvittää kansantautien muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien, neurologisten sairauksien, verenkiertoelinsairauksien, aikuisiän diabeteksen sekä syöpien vaara- ja suojatekijöitä. Samalla tutkittiin ravinnon merkitystä pitkäaikaissairauksien synnyn ja ehkäisyn kannalta. Tutkimustulosten mukaan paljon maitorasvaa käyttäneillä oli maitorasvaa välttäneisiin verrattuna yli 50 prosenttia vähemmän rintasyöpää.

Suomalaisten maitorasvan kulutus on vähentynyt 1970-luvun alusta lähtien dramaattisesti. Naiset kuluttavat maitorasvaa nykyään alle kymmenesosan 1970- luvun alun tasosta. Mitä onkaan tapahtunut rintasyövän ja aikuisiän diabeteksen esiintyvyydelle? Rintasyöpä on nykyään lähes neljä kertaa yleisempi kuin 1970-luvun alussa ja aikuisiän diabetesta sairastavien määrä on räjähdysmäisesti kasvanut.

Edellä mainitusta Autoklinikka -tutkimuksesta on julkaistu vuosikymmenten mittaan yli 350 raporttia. Maitorasvan yhteys muihin sairauksiin kuin rintasyöpään on jostakin syystä jäänyt raportoimatta. Alun perin Kansaneläkelaitoksen keräämä aineisto on viime vuodet ollut Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen käytössä. Aineiston keskeiset vastuuhenkilöt eivät asiaa tiedusteltaessa pystyneet antamaan selitystä sille, miksei maitorasvan terveysvaikutuksista tehtyjä analyysejä ole julkaistu. Autoklinikka-aineisto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen seuranta-aineisto, joten kaikki tutkimustulokset kiinnostavat ja niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä.

Ei pelkästään maitorasvaa koskevia analyyseja vaan myös keskeisiä terveysmittareita (muun muassa verenpainetta ja rasva-arvoja) koskevat tulokset on jätetty julkaisematta. Tällä hetkellä koehenkilöiden seuranta-aika on 40 vuotta ja varmasti seuranta-aineistot kiinnostavat tutkijoita sekä kotimaassa että ulkomailla. Autoklinikka-aineisto on kerätty verovaroin ja sitä on sen vuoksi pidettävä kansallisomaisuutena. Sen vuoksi on lupa olettaa, että jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei tuloksia julkaise, niin materiaali luovutetaan esimerkiksi jollekin yliopistolaitokselle, joka on valmis uhraamaan resursseja arvokkaan aineiston käsittelyyn. Vai onko niin, että seurannan tulokset pakottaisivat luopumaan luutuneista käsityksistä, jotka ovat johtaneet suomalaisia harhaan jo vuosikymmenten ajan?

Lisää lukemista asiaan liittyen kirjassa Arginiini ja Terveys, sivu 98.

Jyrki Penttinen

Hannele Penttinen